Terraario.net: Terraarion rakenne

Akvaterra.eu

Terraario.net - Etusivu & Navigointi >>>

 

 

 

 

Terraarion rakenne

Terraarioalan peruslähtökohta eli itse terraario voi olla hyvin monimuotoinen muotonsa, rakenteensa ja materiaaliensa puolesta. Terraarion ensisijainen rakenteellinen vaatimus on eläinten, lämmön ja kosteuden pitäminen terraarion sisällä, mikä ei yleensä kuitenkaan edellytä akvaarion tavoin vesitiiviyttä ja paineenkestävyyttä. Tämä mahdollistaa hyvin luovan rakennusmateriaalien käytön. Lähtökohtaisesti terraariot voidaan jakaa standardikokoisiin kaupallisiin tuotteisiin, jotka on valmistettu joko nimenomaisesti eläintarvikkeiksi tai muuhun kuluttajakäyttöön ja enemmän tai vähemmän itse mittojen mukaan tehtyihin uniikkikappaleisiin.

Terraarion materiaalien valinta on tapauskohtaista ja riippuu ensisijaisesti hoidettavan eläimen ympäristövaatimuksista. Vaikka suurin osa terraarioista on kooltaan suhteellisen pieniä eli käytännössä yhden tai kahden henkilön siirreltävissä, erityisesti suurikokoisten terraarioiden tapauksessa tulisi kiinnittää huomiota helppoon liikuteltavuuteen. Vaikka suurikokoinen terraario olisikin tarkoitettu paikallaan pysyväksi, erityisesti vuokra-asunnossa asuvan tulee huomioida kuljetusmahdollisuudet muuton yhteydessä. Toisin sanoen, suuren terraarion on erittäin edullista olla mahdollisimman kevyistä materiaaleista rakennettu ja tarvittaessa osiin purettava, jolloin se ensinnäkin saadaan sisään ja ulos asunnosta ja sitä voidaan siirrellä henkilöautolla.

Terraarioiden materiaalivaatimukset jakautuvat periaatteessa sen mukaan pidetäänkö terraariossa vettä enemmän tai vähemmän akvaariotyylisesti, eli onko rakenteen oltava vesitiivis ja voiko väärästä materiaalivalinnasta tai rakennustavasta aiheutua vesivahingon riski. Yleisesti terraarioiden tulisi olla kosteuden ja roiskeveden kestäviä riippumatta eläimen vaatimuksista, mutta varsinainen vesitiiviys n. 10-20 senttiä korkean pohja-alueen yläpuolella ei ole merkityksellistä. Tämä tekee terraarion materiaalivalinnoista ja rakentamistyylistä hyvin monipuolisen verrattuna akvaarioihin. Terraarion rakentaminen itse on siis hyvinkin helppoa mikäli sen ei tarvitse olla vesitiivis.

Materiaalien ja rakennustavan monipuolisuudesta seuraa, että terraarioita voidaan rakentaa erittäin halvoista, jopa ilmaiseksi rakennusjätteeksi tulkittavista materiaaleista, mutta niiden rakentamiseen voidaan toisaalta upottaa huomattavia summia kiinnittämällä liikaa huomiota materiaalien tarpeettomaan ”laatuun”. Samankokoisten ja samanlaisille eläimille tarkoitettujen terraarioiden hintoihin saadaan tällöin helposti aikaan useiden satojen eurojen eroja ilman, että sillä on terraarion toimivuuteen ja eläimen viihtyvyyteen mitään vaikutusta.

Jos taas lähtökohtana on rakentamiseen käytettävissä oleva budjetti, niin mitä halvemmilla materiaalikustannuksilla selvitään, sitä suurempi terraario saadaan rakennettua ja yleisenä sääntönä suurempi tila on luonnollisesti parempi. Vaihtoehtoisesti sisustamiseen ja tekniikkaan jää enemmän budjettia, eli järkevillä materiaalivalinnoilla saadaan aikaan tässäkin mielessä edullisempi lopputulos.

Luonnollisesti materiaalien hinnalla on merkitystä silloinkin, kun terraario hajoaa tai siitä joudutaan muuten luopumaan. Kun rakennelma ei alkujaankaan maksanut juuri mitään, se voidaan antaa eteenpäin ilmaiseksi tai romuttaa. Tarpeettoman kalliista materiaaleista rakennetun terraarion jälleenmyynti sen sijaan on yleensä erittäin tappiollista.

Yleisesti ottaen sekä valmisterraarioilla että itserakennetuilla terraarioilla on hyvät puolensa ja sopivat käyttökohteensa. Mutta mitä enemmän tekee itse ja mitä enemmän käyttää materiaaleja, jotka eivät ole ns. erikoistavaraa eli terraariokäyttöön valmistettuja, sitä halvemmalla terraarion perustamisesta selvitään. Tämä pätee myös sisustamiseen ja terraariotekniikkaan. Lisäksi valmisterraariot harvemmin ovat optimaalisen kokoisia eläinten vaatimuksiin tai käytettävisä olevaan tilaan nähden tai niille ainakin joudutaan rakentamaan sopiva hyllykkö. Varsinkin isompien eläinten tapauksessa terraario on käytännössä pakko rakentaa itse tai teettää mittojen mukaan.

Terraarion rakennetta käsittelevässä osiossa tarkastellaan erilaisia terraariovaihtoehtoja; valmiina saatavia kaupallisia tuotteita, jotka soveltuvat terraarioeläinten pitämiseen alkuperäisestä käyttötarkoituksestaan riippumatta ja erilaisten materiaalien hyödyntämistä terraarion rakentamisessa.

 

Terraarion koko

Terraarion sopiva koko on erittäin lajisidonnainen ja myös tilanteesta riippuva tekijä. Esimerkiksi kanihäkistä voidaan antaa perusteltuna ohjeena, että pohjan pinta-alan tulisi olla vähintään tietyn kokoinen riippumatta kanirodun koosta, koska kaikki kesykanit kuitenkin ovat suhteellisen pieniä ja käyttäytyvät samalla tavalla. Terraarioeläimistä puhuttaessa skaala taas ulottuu alle parisenttisistä selkärangattomista ja sammakoista metrien pituisiin varaaneihin, krokotiilieläimiin ja yli kuuden metrin pituuden saavuttaviin käärmeisiin. Osa terrarioeläimistä elää käytännössä koko elämänsä puissa, osa maan alla ja osa vedessä. Ja ”sopiva” terraario voi siten olla mitä tahansa parilitraisesti muovipurkista (oikein tilava esimerkiksi pienelle sauvasirkalle) makuuhuoneen kokoiseen tilaan (siinä alarajalla esimerkiksi niilinvaraanille). Eli terraarioilla ei ole ”oikeaa” kokoa vaan sopiva koko riippuu aina eläinlajista.

Koska terraarioeläimet ovat pääsääntöisesti huomattavasti pohjakeskeisempiä kuin kolmiulotteisessa tilassa uivat akvaariokalat, TERRAARION KOOSTA TULISI ENSISIJAISESTI PUHUA POHJAPINTA-ALANA riippumatta siitä elääkö laji vedessä vai maalla. Tilavuuslitroilla ei ole merkitystä edes kiipeilevien eläinten terraarioissa, vaan terraarion mitat ja sopiva sisustus ovat keskeisiä ominaisuuksia. Kiipeilevillä eläimillä korkeus, sekä terraarion absoluuttinen korkeus että sijoituspaikan suhteellinen korkeus lattiaan nähden, on olennaista. Mutta päinvastoin kuin akvaariokalat, kiipeilevätkään eläimet eivät voi hyödyntää "tilavuutta" leijumalla ilmassa. Terraarion mittojen kannalta on lisäksi merkittävää käyttääkö kiipeilevä eläin kaksiulotteisia vai kolmiulotteisia kiipeilyrakennelmia (kaksiulotteisia pintoja hyödyntävän eläimen terraarion muoto voi olla varsin litteä ja pohjapinta-ala siten varsin pieni).

Usein kuulee sanottavan, ettei terraario tai muun eläimen häkki tai tarha voi olla liian suuri. Yleisesti ottaen ei tulekaan lähteä siitä, että hoito-ohjeissa mainittu terraarion minimikoko on optimaalinen vaihtoehto, vaan arvioidaan eläimen kokoa, liikkumistapaa ja aktiivisuutta ja niistä seuraavaa tilantarvetta, koska yleensä ilmoitettu minimi todellakin on minimi. Useimmat lajit liikkuvat luonnossa huomattavasti laajemmalla alueella kuin terraarioon on mahdollista järjestää, joten tilan tulisi olla niin suuri kuin mahdollista eläimen kannalta olennaisilla ulottuvuuksilla mitattuna . Toisaalta on myös tilanteita, joissa terraario voi olla ”liian” suuri. Tällöin suuresta tilasta ei ole eläimen kannalta hyötyä tai se jopa vaikeuttaa huomattavasti hoitotoimenpiteitä, joten terraario käy kokonsa takia epäkäytännölliseksi.

(HUOM! Eläinten ammattimaiseen kasvattamiseen ja tutkimukseen käytettyjä tiloja ja terraarioratkaisuja tai poikasten väliaikaista majoittamista ei tule verrata yksittäisten harraste- tai lemmikkieläinten pitämiseen.)

Normaalihuoneistossa terraarion tulee olla eläimen kannalta mahdollisimman optimaalinen ja yleensä myös sekä ulkoisesti että sisustukseltaan mahdollisimman kaunis ja muuhun kalustukseen sopiva. Sekä optimaalisuus eläimen kannalta että sisustuksen esteettinen onnistuneisuus yleensä tarkoittaa, että terraario on riittävän suuri. Mutta suuren koon periaatteesta on kuitenkin joitakin tavallisia poikkeuksia, jolloin terraarion koon kasvattamisesta ei ole hyötyä:

1) Epäsovelias rakenteellinen ulottuvuus. Käytännössä maassa elävien lajien terraarion tarpeeton korkeus tai kiipeilevien lajien terraarion laaja pohjapinta-ala menee eläinten kannalta hukkaan. Esimerkiksi maakilpikonnien kannalta on se ja sama onko asianmukaisesti valaistun terraarion korkeus 50 cm vai 230cm. Hyönteisiä syövien maassa elävien lajien terraarioissa korkeudesta on lisäksi konkreettista haittaa, mikäli ravintohyönteiset pääsevät kiipeämään eläinten ulottumattomiin. Kiipeileville lajeille terraarion ulkomitoilla ja tilavuudella ei ole merkitystä mikäli sisustus ei tarjoa oikeanlaisia kiipeilymahdollisuuksia. Akvaattisten eläinten tapauksessa taas vedenpinnan korkeuden nostaminen ei varsinaisesti lisää käytettävissä olevaa tilaa, koska eläimet viettävät aikaansa enimmäkseen pohjalla.

2) Paikallaan pysyttelevä eläin. Esimerkiksi sarvisammakot ja pesäkolon kaivavat hämähäkit eivät käytännössä hyödy terraarion pinta-alan kasvattamisesta tietyn koon yläpuolelle, koska ne eivät juurikaan liikuskele ympäri terraariota. Tällöin on samantekevää, onko pohjapinta-ala 0,2 vai 2,0 neliömetriä kunhan terraario on muuten asianmukaisesti sisustettu.

3) Terraarion epäasiallinen sisustus. Esimerkiksi kiipeilevien lajien terraariossa suuri koko ja korkeus menee hukkaan, mikäli koko tilaan ei ole järjestetty asianmukaisia kiipeilypuita. Seinäpinnoilla liikkuvat eläimet sen sijaan voidaan majoittaa ulkoisilta mittasuhteiltaan pienempiin tiloihin, jos terraarion muu sisustus tarjoaa runsaasti liikkumispinta-alaa eli terraarion pohjapinta-ala ja ulkoiset mitat voidaan pitää pienempänä ilman, että eläinten käytössä oleva pinta-ala pienenee. Maassa elävien lajien, mm. maakilpikonnien terraariossa taas suuret kivet ja juurakot syövät tehokkaasti käytettävissä olevaa tilaa.

4) Terraarioon katoava pienikokoinen eläin. Esimerkiksi pienikokoiset tuliliskot ja kääpiökynsisammakot menestyvät erinomaisesti 100 litraisessa runsaskasvisessa akvaariossa (vesitilavuus n. 50-80 litraa), mutta 400 litraiseen vastaavasti sisustettuun laajapohjaiseen (esim. 100x100x40cm) akvaarioon ne häviävät jo turhankin tehokkaasti, mikä vaikeuttaa mm. ruokintaa ja munien havaitsemista. Eläinten kannalta tilan moninkertaistaminen ei myöskään tuo varsinaista lisäarvoa, vaikka eläimet liikkuvatkin koko terraariossa. Maakilpikonnat ovat aktiivisia ja tilaa vaativia, mutta niidenkään ulkotarhan ei välttämättä tarvitse olla lammashaan kokoinen, varsinkaan poikasilla ja erityisesti mikäli maasto on kaivuukelpoista.

 

Yleisesti tulee siis huomioida, että asiallisissa hoito-ohjeissa yleensä annettavat terraarion mitat ovat minimimittoja ja hankittavan terraarion tulisi mieluummin olla suurempi lajin kannalta olennaisten ulottuvuuksien osalta. Käytännössä terraarion kokoa koskevien lähtökohtien tulisi olla mielenkiinnon kohteena olevan eläimen vaatimuksissa, eikä varsin tavallisessa käänteistilanteessa missä aletaan innokkaasti etsiskellä mitä tahansa terraarioeläintä, joka voidaan tunkea 60 litran akvaarioon. Tai siihen kuuluisaan parin litran lasipurkkiin...

www.terraario.net