Terraario- ja akvaarioalustat

Terraarioiden ja akvaarioiden alustan valinta tehdään samojen periaatteiden mukaisesti sillä erotuksella, että terraarioiden alustan ei tarvitse useimmissa tapauksissa kestää samanlaista painoa, ja muista materiaaleista kuin lasista valmistettujen terraarioiden pohjan tukeminen ei ole särkymisvaaran takia yhtä olennaista kuin akvaarioissa. Käytännössä olennainen akvaarioiden ja terraarioiden sijoitteluun vaikuttava yleinen tekijä on tehokas tilan käyttö, eli tavoite asettaa ne päällekkäin useampaan kerrokseen.

Tehokkaan tilankäytön takia yksittäiset terraariot tulisi aina rakentaa irrotettaviksi, eli jos niitä ei voi pinota suoraan päällekkäin, ne sijoitetaan hyllykköön. Useampia osastoja sisältävän kiinteän terraariokokonaisuuden tekemistä tulee välttää, koska ongelmatilanteissa (punkit, lois- tai bakteeritartunnan jälkeinen desinfiointi yms.) moniosastoinen rakenne on erittäin hankala. Lisäksi suurta rakennelmaa on yksittäisiin terraarioihin verrattuna vaikea siirrellä (huomioi asunnonvaihto yms.).

Akvaarion tai vettä sisältävän lasiterraarion alustan on oltava riittävän tukeva altaan kokoon ja vesimäärään nähden. Ennen kaikkea alustan tulee olla koko alaltaan täysin suora ja sileä ja olla tiiviisti pohjalasia vasten. Ohutkin lasilevy kestää tukevalle ja tasaiselle alustalle asetettuna satoja kiloja tasaisesti jakautunutta painoa, mutta taipumisen aiheuttama jännite tai pistemäinen kuormitus (esimerkiksi alustan ja pohjan tai painavan sisustusesineen ja pohjan välissä oleva sorajyvänen) voi helposti murtaa lasin. Vedellä täytetyn akvaarion tapauksessa pohjan (tai seinien) särkymisellä tai halkeamisella on tuhoisat vaikutukset, koska jo muutamakin litra lattialle valunutta vettä voi aiheuttaa vakavan vesivahingon.

Yleinen suositus on, että vedellä täytetyn akvaarion pohjan ei tulisi olla tyhjän päällä. Tosin tämän periaatteen olennaisuuteen vaikuttaa ensinnäkin akvaarion pohjan koko ja käytetyn lasin paksuus ja ennenkaikkea veden ja muiden sisustusmateriaalien määrä eli pohjaan kohdistuva paine. Pohjan tukeminen ei kuitenkaan tarkoita akvaarioidenkaan tapauksessa sitä, että koko pohjan tulisi olla välttämättä tuettu, vaan tukemisen tarkoitus on ainoastaan estää pohjan taipuminen. Täten todellisuudessa vain hyvin pieni osa pohjan pinta-alasta voi olla fyysisesti alustaa vasten, kunhan tuetut kohdat ovat sopivalla etäisyydellä toisistaan, jolloin mikään osa pohjasta ei pääse taipumaan.

Yleensä suositellaan akvaariojalustan (putkirakenteisen tai harkoista rakennetun) päällä käytettäväksi paksua vanerilevyä ja levyn päällä joko styroksilevyä tai umpisoluista vaahtomuovia. Täynnä vettä olevan akvaarion tapauksessa tämä onkin hyvä tapa, riippumatta siitä onko kyseessä kokolasinen vai kehysakvaario. Puupohjaisista levyistä tulee kuitenkin huomioida, että ne saattavat taipua kosteuden vaikutuksesta jos niitä esimerkiksi säilytetään nojallaan seinää vasten. Käytännössä on se ja sama käytetäänkö yhtä paksua vai kahta ohuempaa levyä kunhan ne ovat suoria. Akvaarion painon alla levyt eivät enää taivu, joten ne voivat olla tavallista vaneria, satunnainen roiskevesi on helppo kuivata ja aiheuttaa mahdollisesti vain vähäistä värjääntymistä.

HUOM! Kokolasiakvaario asettuu koko pohjallaan suoraan alustan päälle, jolloin pehmikkeen tarkoitus on oikaista alustan mahdollinen epätasaisuus tai vinous. Kehysakvaario sen sijaan on suoralla ja kovalla alustalla ainoastaan kehystensä varassa, eli käytännössä sen koko pohjalasi on ilmassa muutamien millien päässä alustasta. Kehysakvaarion alla on siten erityisen olennaista käyttää styroksia, joka eliminoi kehysten aiheuttaman ilmatilan (kehykset uppovat styroksiin, jolloin koko pohja tulee tuetuksi). Jo muutaman millimetrin taipuminen voi periaatteessa halkaista lasin, eli kehysakvaarion pohja voi ilman pehmustetta haljeta, jos sisustuksena käytetään esimerkiksi suurta kivirakennelmaa.

Tässä yhteydessä on olennaista huomata, että veden paino kohdistuu koko pohjan alalle, mutta epätasaisista kivistä tehdyn sisustuksen paino saattaa keskittyä hyvinkin pienelle alueelle. Esimerkiksi sadan litran kehysakvaarion (lasinpaksuus 5mm) sijoittaminen tasaiselle alustalle ilman pohjanalaisen ilmaraon eliminoivaa pehmikettä ei ole ongelma (mutta ei suositeltavaa!) akvaarion ollessa täynnä vettä ja normaalisti sisustettuna (veden ja sisustuksen paino n. 100 kg). Sen sijaan jos 100-kiloinen henkilö seisoisi yhdellä jalalla keskellä akvaarion pohjaa lasiin kohdistuva rasitus olisi aivan toista luokkaa varsinkin, jos henkilö tasapainottelisi ainoastaan kantapään tai päkiän varassa. (Jos akvaarion alla on ilmaraon eliminoiva eriste, tämä ei luonnollisesti vaikuttaisi lasiin millään tavalla, mutta ilman pehmikettä sitä ei kannata kokeilla).

Terraariokäytössä akvaario ei kuitenkaan ole yleensä täynnä vettä, joten pohjan taipumisvaara ei ole läheskään vastaava ellei terraariossa ole painavaa kivirakennelmaa. Eli erityisesti vedettömässä terraariokäytössä alusta voi koskettaa vain huomattavan pientä osaa pohjan pinta-alasta edellyttäen, että tukipisteiden sijainti on sopiva ja pohjalasi ei pääse taipumaan. Varsinkin, jos kyseessä on akvaarioksi tehty terraario, koska pohjalasi on mitoitettu kestämään täysinäisen akvaarion paino. Periaate siis on, että tukien tulee estää pohjalasin taipuminen ja koko pohjan tukemiseen ei ole tarvetta. Ohessa on muutamia kuvia siitä miten vähäisellä pohjan tukemisella voidaan pitää akvaarioita, jotka ovat vain osittain täynnä vettä. Eli terraario ei tässäkään yhteydessä sama asia kuin akvaario, joten ei ole tarvetta sokeasti noudattaa akvaarioita koskevia ohjeita.

Pohjalasin taipumisen esto: Akvaarionkaan pohjalasin ei tarvitse olla kokonaan tason päällä, vaan riittää kun pohjalasin vääntyminen estetään sopivilla tukipisteillä. Kuvan akvaariossa vedenkorkeus on 20cm ja vesimäärä 100 litraa / 100kg, ja 50cm leveä akvaario on 55cm leveässä telineessä ainoastaan kahden poikkiputken varassa teipillä särmättyjen styroksipehmikkeiden päällä. Alusta on tehty 25mm levyisestä putkesta. Akvaario on ainoastaan kahden poikittaisputken varassa, joiden etäisyys toisistaan on 53cm. Tuettu ala on 250cm² eli 5% pohjasta (akvaarion pohjapinta-ala on 5000cm²). Styroksilevyt ovat huomattavasti leveämpiä, mutta käytännössä ainoastaan pohjalasin ja putken välissä oleva ala on merkityksellistä. Styrokseissa näkyy painon aiheuttama litistyminen.

Vedettömien terraarioden tapauksessa pohjan halkeaminen ei välttämättä edes aiheuta mitään varsinaista haittaa, koska sitä ei usein edes huomaa ulkoapäin. Käytännön seuraus tästä on, ettei valmiiksi haljennutta pohjalevyä ole välttämättä tarve korjata terraariota käyttöön otettaessa, jos sisustus on kuivapohjainen, koska hieno hiekkakaan ei vuoda läpi halkeamasta.

Terraarioita ja varsinkaan akvaarioita ei yleensä kannata asettaa suoraan lattialle. Terraarioiden tapauksessa ongelmia aiheuttaa lattian kylmyys ja lattiaveto, vaikka veto ei pääsisikään suoraan terraarion sisälle, kylmettävä vaikutus on haitallista. Lattiavedon ongelmista päästään eroon nostamalla terraario n. kymmenen senttiä lattian yläpuolelle esimerkiksi harkkojen, puupalkkien tai betonitiilien varaan. Akvaarion tapauksessa kylmyydestä ei ole muuta haittaa kuin hieman lisääntyvä veden lämmityksen tarve eli lämmitin on päällä jonkin verran enemmän. Käytännössä enemmän vaikeuksia aiheutuu akvaarion veden vaihtamisesta, joka tyypillisesti tehdään laskemalla vettä letkulla ämpäriin. Koska veden juoksuttaminen perustuu korkeuseroihin, lattialla olevasta akvaariosta ei voi juoksuttaa vettä samalla korkeudella olevaan ämpäriin. Samasta syystä useimpien ulkosuodattimien käyttö edellyttää, että suodatin saadaan akvaarion alapuolelle. Käytännössä akvaario tulisi siis saada vähintään 30-40 cm lattian yläpuolelle. Luonnollisesti akvaarion ja terraarion tarkkailu onnistuu sitä paremmin mitä korkeammalla se on lattiasta. Lisäksi huoneen siivoaminen on huomattavasti helpompaa, kun liikuttelukelvottomien akvaarioiden pohja on korotettu lattian yläpuolelle.

Allasmuotoiset rakennelmat on usein kuitenkin helpointa asettaa suoraan lattialle. Tällöin veden tyhjentäminen tehdään yleensä uppopumpulla, joka ei moottorikäyttöisenä välineenä tarvitse korkeuseroja. Muovirakenteiset altaat ovat niin keveitä, että niitä voidaan tyhjinä helposti siirrellä, erityisesti kun pohjamateriaaleja ei yleensä käytetä lainkaan. Nollakorkeuteen sijoitettujen altaiden suodatuksen järjestämistä tarkastellaan tarkemmin suodatusta käsittelevässä osiossa.

Koska tavoite on yleensä sijoittaa useampia terraarioita tehokaasti päällekkäin ja terraariota ei aina voi pinota suoraan toistensa päälle, tarvitaan jonkinlainen hyllyrakennelma. Sopivia hyllyjä on saatavana valmiina, mutta usein ne on kuitenkin tarpeellista rakentaa itse tai teettää mittojen mukaan.

Normaalitaloudessa akvaarioita tai terraarioita on vain muutamia, ja ne toimivat tyypillisesti myös sisustuksen osana. Yksittäinen akvaario tai terraario voidaan usein sijoittaa moduulirakenteiseen kirjahyllyyn vankkarakenteisen laatikoston päälle, mikä onkin käytännöllinen tapa saada akvaario osaksi sisustusta. Tällöin akvaarion ylä- ja alapuoli ovat tehokkaassa käytössä, vaikka useampia akvaarioita ei voikaan sijoittaa päällekkäin. Terraarioiden tapauksessa moduulirakeinteista hyllystöä voidaan kuitenkin käyttää myös useampaan kerrokseen asetettavien terraarioiden hyllykkönä edellyttäen, että hyllyjen kiinnitystapa on riittävän vahva, esimerkiksi varastohyllyiksi tarkoitettu Lundia soveltuu tarkoitukseen erittäin hyvin.

Tosin käytännössä tilan tehokas käyttö edellyttäisi terraarioiden tekemistä mitoiltaan juuri kyseiseen hyllystöön sopiviksi, jotta vältetään hyllyille jäävät hukkatilat. Koska hyllyjen tehokas pituus on usein turhan lyhyt (enintään n. yksi metri), suurempien terraarioiden kanssa niitä ei voi käyttää. Valmiiden hyllystöjen käyttö saattaa lisäksi muodostua harmillisen kalliiksi.

Akvaariokaupoissa myyntiakvaarioiden kanssa käytetyt kulmikkaista alumiiniputkista tehdyt hyllyköt ovat kestäviä, vähän tilaa vieviä, vedenkestäviä, osiin purettavia, kevyitä ja ne voidaan tehdä mittojen mukaan juuri halutun kokoisiksi. Haittapuolena niissä on kuitenkin hinta, joka varsinkin teetettynä muodostuu helposti turhan korkeaksi. Varsinaisten akvaarioiden tapauksessa ne vielä tulevat kyseeseen, mutta kevyiden terraarioiden kanssa käytettäviksi niiden tekninen kantokyky on tarpettoman korkea eli materiaali on lähtökohtaisesti turhan kallista. Hintakysymystä lukuunottamatta purettavat alumiinihyllyt ovat kuitenkin erinomaisia telineitä myös terraarioille.

Vastaavia telineitä voidaan tehdä myös halvemmista teräsputkista, mutta tällöin rakennelman paino muodostuu korkeammaksi ja putket on syytä maalata tai lakata ruostumisen estämiseksi. Ruostumatontakin putkea on saatavilla, mutta se on merkittävästi kalliimpaa.

Putkirakenteisen hyllykön voi siis tehdä myös itse, mutta käytännön yksityiskohtana tulee huomioida metallitavaran normaali toimitusmitta; ne tulevat 600cm:n pätkinä.

Suurempien akvaarioiden kanssa kustannustehokas tapa on tehdä alusta kevytsoraharkkoista, päälle asetetaan pehmusteet styroksista tai umpisoluisesta vaahtomuovista. Harkkojen päällä voidaan käyttää vanerilevyä, mutta se ei ole välttämätön. Harkot ovat kevyitä, standardikokoisia ja niitä voi pinota tukevasti päällekäin. Koska ne on tarkoitettu talojen kantavien rakenteiden tekemiseen, ne kestävät erinomaisesti painoa. Harkkoja käyttämällä alusta voidaan tehdä juuri niin vankaksi kuin tarpeellista, mutta toisaalta akvaarion alle jäävä tila on käytönnössä käyttökelvotonta. koska harkot vievät runsaasti tilaa. Käytännössä akvaarion alle saadaan ulkosuodatin, mutta ei juuri muuta.

Harkkoalusta: Harkkoalustankaan ei tarvitse tukea 100%:tia akvaarion pohjasta, kunhan pohjalasin taipuminen ei ole mahdollista. Tässä tapauksessa harkkojen päällä on ainoastaan ohuet umpisoluvaahtomuovin suikaleet ilman vanerilevyä, eli osa pohjata on täysin tyhjän päällä.

Kevyitä terraarioita varten harkoista tehdyn alustan ei tarvitse olla yhtä massiivinen kuin akvaarioiden tapauksessa, joten harkkojen ei tarvitse yleensä olla edes suoraan terraarion pohjan alapuolella. Terraariot voidaan asettaa harkkojen päällä olevien rimojen varaan, jolloin harkkojen muodostamien pystytukien välimatka on vapaasti valittavissa, terraarioita voidaan asemoida päällekkäin useammille hyllyille ja tila saadaan optimaaliseen käyttöön. Vaakatasot voidaan tehdä esimerkiksi kapeammalla sivullaan seisovasta 20mm x 50mm rimasta, johon liitetään rakennetta tukevoittavia poikkipuita. Erityisen painavien ja pitkien terraarioiden tasoihin voidaan käyttää 50mm x 50mm tai 100mm x 50mm puutavaraa. Kun kaikki käytetty puutavara on oikean mittaista ja tasapaksua, harkkopylväitä voidaan korottaa latomalla uudet harkot puutasokerrosten päälle, jolloin saadaan helposti aikaan kolmesta viiteen hyllytasoa riippuen huoneen ja terraarioiden korkeudesta.Hyllytasoja ei tarvitse kiinnittää harkkoihin, joten hyllykkö on erittäin helppo koota ja purkaa.

Vaakatasoisten rimojen päälle voidaan sijoittaa vanerilevyt tai pelkät pehmikestyroksit, mutta tason rakenteen ollessa riittävän suorakulmainen, terraariot voidaan yleensä sijoittaa suoraan rimojen päälle, erityisesti jos pohjakerroksen ja muun sisustuksen paino on vähäinen.

Sekä harkkojen että rimojen hinta on edullinen, joten menetelmällä saadaan tukeva, juuri mittojen mukaan rakennettu hyllykkö halvalla. Hyllykön esteettinen ilme tosin on varastomainen, mutta eläinhuoneessa sillä ei ole merkitystä. Koska rimoja ja harkkoja ei tarvitse kiinnittää toisiinsa lukuunottamatta yksittäisten tasojen mahdollisia poikkipuita, rakennelma on hyvin helposti purettavissa.

Harkot ovat kuitenkin melko paksuja, joten pystypylväät vähentävät käytettävissä olevaa tilaa. Hyllykkö saadaan vielä tehokkaampaan käyttöön rakentamalla myös pystytuet laudoista. Koska pystytuet ja vaakahyllyt on tällöin kuitenkin kiinnitettävä toisiinsa, rakentaminen on jonkin verran hankalampaa kuin harkkojen käyttö. Periaate puurakenteisessa hyllykössä on, että pystytikkaat jäykistetään varmuuden vuoksi hyllyjen lisäksi myös pystytikkaiden välisillä ristikkäisillä tuilla.