|
Lauhkeilta vyöhykkeiltä kotoisin olevat matelijat ja sammakkoeläimet talvehtivat luonnossa horroksessa ja vastaava talvilepo
tulee järjestää niille myös terraario-oloissa. Lepokausi on tärkeää eläinten elimistölle
ja monissa tapauksissa lisääntymiselle. Eläinten "pakkovalvottaminen" lyhentää lisäksi monissa tapauksissa
merkittävästi yksilöiden elinikää.
Perinteinen ja suomalaisissakin
”hoito-ohjeissa” aikaisemmin suositeltu tapa on ollut viedä eläimet, käytännössä maakilpikonna, ”sopivassa laatikossa
kellariin”. Kirjoittajille ei ilmeisesti tullut mieleen, että suurimmassa osassa
taajama-alueiden rakennuksia ei ole enää vuosikymmeniin ollut viileää kellaria kuten
maataloissa tai sitten tietotaito ei riittänyt esittämään talvehtimisasiaan muuta ratkaisua
kuin vanhan muualta luetun menetelmän toiston. Nykyisin suurin osa eläimistä joutuu talvehtimaan
jääkaapissa, mikä on sinänsä erittäin hyvin tarkoitukseen sopiva paikka, koska sen lämpötila on säädettävisä.
Selkeää talvea eli alle 10 asteen lämpötilaa tarvitsevat eläimet siis laitetaan
talvehtimaan jääkaappiin. Normaalin jääkaapin n. +4 ºC lämpö voi olla hieman liian
viileähkö, joten jos normaalia keittiön jääkaappia ei voi elintarvikkeiden takia
säätää n. 6-8 asteeseen, voi olla
tarpeellista hankkia erillinen laite talvehtimista varten. Jääkaappien säätöalue vaihtelee,
mutta lämpötilaa voidaan kontrolloida myös ulkoisella termostaatilla
(termostaatin anturi on kaapin sisällä ja termostaatti katkaisee virran koko jääkaapista
tarpeen mukaan). Erillistä jääkaappia käytettäessä
kaapin ovea on kuitenkin availtava säännöllisesti ilmanvaihdon takia, muuten kaapin
tiiviydestä seuraa pahimmillaan tukehtumisriski.
Eläimet valmistellaan talvehtimiseen yleisesti ottaen niin, että niiden suoliston annetaan
tyhjentyä ja nestetasapaino on kunnossa. Tämä tarkoittaa ruokinnan lopettamista ja monissa
tapauksissa eläinten tarkoituksellista kylvettämistä. Valmistellut eläimet jäähdytetään hitaasti
muutaman vuorokauden aikana talvehtimislämpöön,
tosin se onnistuu varsin huonosti normaalissa kerrostalohuoneistossa, jossa saatavilla olevat
lämpötila-alueet ovat käytännössä huoneenlämpö ja jääkaappi. Jos käytössä on erillinen
jääkaappi, hidas viilentäminen onnistuu laittamalla eläimet laatikoissa sisälle ja
käynnistämällä kaappi vasta tämän jälkeen, tarvittaessa viilenemistä voi vielä hidastaa
pitämällä kaapin ovea raollaan. (Tämä tietysti käy vain siinä tapauksessa, että kaikki
talvehtivat eläimet laitetaan kappiin samalla kertaa).
Toinen mahdollisuus hallitun viilentämisen järjestämiseen on hyödyntää ulkoilman kylmyyttä.
Terraarion viilentämisen yhteydessä käsiteltiin mahdollisuutta rakentaa ikkuna-ansari, mikä
viilenee lasin läpi säteilevän kylmyyden vaikutuksesta huoneilmaa kylmemmäksi ja terraarion
viilentämistä ilmanvaihtokanavasta pumpattavan viileän ilman avulla. Erityisesti
pienikokoista ikkuna-ansaria, käytännössä styroksilevyistä rakennettua takaseinästään
avointa ikkunalasia vasten asetettua laatikkoa, voidaan käyttää hallitusti viilennettävänä
esijääkaappina, koska sen lämpötilaa voidaan säätää ilmanvaihtoreikien kokoa muuttamalla.
HUOM! Ilmanvaihtokanavaa vasten rakennettu laatikko ja kanavaan asetettu ilmapumppu ovat
muuttuvissa lämpötiloissa selvästi ongelmallisempia, koska laatikko on tällöin suorassa
yhteydessä ulkoilmaan ilman lämpötilaeroja tasaavaa ikkunalasia. Ulkoilman lämpötilaa tulee
tällöin seurata huolellisesti, mutta toisaalta viilennysjakso ei kestä muutamaa vuorokautta
pidempään.
Eläimet sijoitetaan jääkaappiin ilmarei’illä varustetuissa muovilaatikoissa.
Talvehtimislaatikkoon laitetaan kuohkeaa materiaalia, johon eläimet voivat kaivautua,
käytännössä sammal on tarkoitukseen parasta. Laatikon sisustus pidetään kosteana.
Sammakkoeläimiä uhkaa helposti haihtumisen aiheuttama dehydraatio, eli niillä materiaalin
tulee olla selvästi märkää ja
laatikon pohjalla on käytännössä oltava irtovettä (läpinäkyvä laatikko helpottaa tämän
tarkistamista). Vedessä talvehtivat lajit laitetaan sopiviin muovisiin vesiastioihin. Laatikkoa on
tarvittaessa kasteltava periodin aikana ja eläinten kunto
tarkastetaan varovasti eläimiä häiritsemättä. Talvehtivat eläimet ovat passiivisia, mutta
niitä ei tulisi altistaa tarpeettomasti valolle (jääkaapin lamppu pois ja huoneen valaistus
on hyvä pitää hämäränä kaappia avattaessa).
Talvehtimiskauden jälkeen herättäminen tehdään vastaavasti, eli lämpötila nostetaan hitaasti
muutaman päivän aikana. Kun eläimet heräävät, ne nesteytetään tarvittaessa kylvettämällä.
Eteläisemmiltä alueilta peräisin olevat eläimet voivat tarvita viileää kautta, mutta eivät
varsinaista talvihorrosta, vaan lämpötilan tarvitsee laskea vain n. 15-18 asteeseen. Tietyissä
tilanteissa lepokausi voidaan järjestää pelkästään sillä, että terraarion lämmittäminen
lopetetaan, mutta keskuslämmityksellä varustetuissa rakennuksissa lämpötila saattaa kuitenkin
jäädä yli 20 asteeseen, mikä on tarpeettoman paljon. Tällöin apuna voidaan käyttää
ikkuna-ansaria, ilmapumppua tai vedenviilentimeen yhdistettyä suljettua vesiletkua, joilla terraarion
viilennys hoituu helposti.
|
