Heinolan Lintutarha perustettiin Heinolan keskustaan vuonna 1963 puistotyönjohtaja Anthony
Bosleyn aloitteesta, ja Bosleysta tuli tarhan maanlaajuisesti tunnettu lintuasiantuntija.
Alkujaan Englannin suurlähetystön virkailijan poika Bosley tosin poikkesi monista muista
tunnetuista ”eläintarhahenkilöistä” sikäli, että hän ei lapsena ollut lainkaan kiinnostunut
linnuista muuten kuin ritsa- ja ilmakivääriammuntojen kohteena. Eräänä talvipäivänä
ilmakiväärillä puusta pudotettu talitiainen, jota muut talitiaiset eivät suostuneet
hylkäämään teini-ikäisen Bosleyn käveltyä saaliinsa luokse, kuitenkin ohjasi pojan
kiinnostuksen lintuihin ja muihin eläimiin uusille urille.
1960-luvun alussa Heinolaan muuttaneella Bosleylla perheineen olikin talossa ja puutarhassa
muutaman koiran, pikkujyrsijän, kilpikonnan ja tammihiirien (!) ohella reilusti toistasataa
eksoottista ja kotimaista lintua, joista suuri osa oli tullut loukkaantuneina tilapäiseen
hoitoon. Eläinkannan mukana kasvoi lintumiehen maine, ja lopulta Bosley tarjoutui
lahjoittamaan Heinolan kaupungille eksoottiset lintunsa mikäli kaupunki rakentaisi niille
näyttelytilan. Heinolan kaupunki antoikin sitten toiminnalle ”viralliset” puitteet julkisen
lintutarhan muodossa.
(Bosleyn tammihiiristä on todettava, että Suomessa oleva Heinolan ympäristöön edelliseltä
lämpökaudelta jäänyt tammihiirikanta oli 1960-luvun alussa vielä elinvoimainen ja
rauhoittamaton, joten niiden pyydystäminen lemmikeiksi oli sallittua. Nykyisin tammihiiret
ovat Suomesta kuitenkin lähes hävinneet, viimeinen keskittymä on Jaalan seudulla Heinolan
itäpuolella ja laji todennäköisesti kuolee Suomesta sukupuuttoon lähitulevaisuudessa.)
Heinolan ensimmäinen lintutalo rakennettiin Heinolan keskustaan lammen rannalle vuonna 1963
ja toiminnan laajentuessa Lintutarha kasvoi lopulta kahdeksan rakennuksen kokonaisuudeksi
ja Heinolan kuuluisimmaksi nähtävyydeksi. Lintutarha oli aitaamaton ja sinne on aina ollut
vapaa pääsy.
Eksoottisten lintujen ohella lintutarhalla hoidettiin myös loukkaantuneita luonnonvaraisia
lintuja, joista pahimmin loukkaantuneet jäivät tarhalle pysyviksi asukkaiksi. Heinola olikin
käytännössä keskeisin luokkaantuneiden lintujen hoitopaikka Suomessa ja lintutarhan toiminta
henkilöityi varsin voimakkaasti Bosleyhyn, joka vastasi tarhan toiminnasta.
Heinolan lintutarha laajeni ajan myötä, mm. uusi papukaijatalo rakennettiin 1984 ja siitä
asti tarhalla on myös asunut Heinolan lintutarhan maskotti vihersiipiara Ariel. Eksoottiset
linnut saapuivat tarhalle lahjoituksina ja koska ne olivat entisiä lemmikkejä, monet isoista
papukaijoista osasivat puhua muutamia sanoja ja niillä oli luonnollisesti nimet, jotka
kerrottiin tarhojen tietokylteissä. Monet isoista papukaijoista ehtivät olla tarhalla 25
vuotta tarhan lakkautukseen asti.Tarhan viimeisimpänä uudisrakennuksena oli talvitarha,
jossa papukaijoja pääsi näkemään sisätiloissa myös talviaikana.
Heinolan Lintutarhalle myönnettiin WWF:n 15 000 euron Pandapalkinto vuonna 2003. Huolimatta
n. 500 lintua majoittaneen ja 120 000 vierailijaa vuodessa keränneen lintutarhan merkityksestä
Heinolan matkailulle ja loukkaantuneiden luonnonvaraisten lintujen hoidolle, Heinolan
kaupunginhallitus päätti lopettaa lintutarhan rahoituksen 30.03.2009 ja sulkea tarhan vuoden
2010 alussa. Sulkemisella kaupunki laski saavansa n. 240 000 euron vuosisäästöt. Tämä päätös
kuitenkin peruutettiin tarhan sulkemisen synnyttämän vastustuksen takia.
Ohessa on kuvia Lintutarhalta vuoden 2009 loppukesällä, kuvauspäivä oli 18.08.2009. Vaikka elokuussa
ilma on vielä riittävän lämmin papukaijoille, kuvauspäivä oli sateinen ja viileä, joten suurin
osa Papukaijatalon papukaijoista (arat, harmaapapukaija, siniotsa-amazon) ei päässyt silloin
ulkotarhoihin. (Ulkona olivat yksi huppuaratti ja Vanhassa lintutalossa aleksanterinkaija ja
senegalinkaija). Tarhan eksoottisten lintujen kanta käsitti
vuonna 2009 mm. seuraavia lajeja:
Vihersiipiara ”Ariel”
Ararauna ”Coku”
Siniotsa-amatson ”Pedro”
Harmaapapukaija ”Paco”
Jauhoamatsoni ”Nelli”
Valkokakadu ”Rambo”
Celebesin kakadu / keltatöyhtökakadu
Kultatöyhtökakadu
Goffinkakadu
Senegalin papukaija
Aleksanterinkaija / kaulanauhakaija
Kruunuviherkaija
Huppuaratti
Aurinkoaratti
Rosella
Nymfipapukaija
Ruusupääkaijanen / agapornis
Kyyhkysiä
Riikinkukko
|
Kotimaisista linnuista tarhalla oli mm. mehiläishaukka, kalasääksi, huuhkajia ja muita pöllöjä,
korppi, mustavaris, merimetso ja harmaahaikara. Aikaisempia ”tähtiä” mm. valkoinen varis, ararauna ”Rosa” ja sateenkaarilori ”Ringo”.
|