|
Monet liskolajit viihtyvät erilaisten vesialueiden välittömässä läheisyydessä, uivat
suhteellisen aktiivisesti tai pakenevat tarvittaessa sukeltamalla veteen, mutta varsinaisesti
vedessä eläviä liskolajeja ei käytännössä ole. Periaatteessa vedessä elämisellä tai edes
semiakvaattisuudella tarkoitetaan nimenomaisesti ravinnonhankintaa vedessä / veden alla, ei
pelkästään vesialueen rannalla elämistä ja suhteellisen säännöllistäkin uimista / kahlaamista
siirryttäessä paikasta A paikkaan B tai veteen pakenemista esimerkiksi puusta hyppäämällä.
Ainoa vedenalaista ravinnonhankintaa käytännössä harjoittava liskolaji on merilevää syövä Galapagoksen
merileguaani. Laji ei ole toisaalta sukeltamalla tehtävää ravinnonhankintansa lukuunottamatta
vedessä oleskeleva, koska Galapagoksen ympäristön vedet ovat liian kylmiä vaihtolämpöiselle
eläimelle lyhyitä sukelluksia lukuunottamatta, joten merileguaaniakin voi sanoa korkeintaan
semiakvaattiseksi liskoksi. Yhtään akvaattista liskolajia ei siten ole olemassa.
Krokotiilit ovat ainoita liskomaisia matelijoita jotka ovat todella akvaattisia, mutta ne
luonnollisesti kuuluvat omaan matelijaryhmäänsä. Käytännössä kaikki krokotiilieläimet ovat
sopimattomia normaaleissa asuinhuoneistoissa pidettäviksi suuren tilantarpeensa takia.
Krokotiilieläinten hoito vertautuu terraariovaatimusten osalta käytännössä akvaattisiin
kilpikonniin.
Semiakvaattisia liskolajejakin on siis käytännössä olemattoman vähän, terraarioharrastuksen
piirissä tavattavista lajeista kiinalainen krokotiililisko (Shinisaurus crocodilurus) on
käytännössä ainoa huomattavilta osin vedessä aikaansa viettävä lisko, jota periaatteessa
hoidetaan akvaterraariossa. Tämäkin laji tosin viettää suuren osan aikaansa maalla, joskin
vesialtaan välittömässä läheisyydessä, joten terraariossa tarvitaan kuitenkin merkittävästi
enemmän maa-aluetta kuin akvaattisilla kilpikonnilla tai krokotiileilla. Maa- ja vesialueen
suhde olisi käytännössä noin 50/50 terraarion pohjapinta-alasta kuten rantakäärmeen
tyyppisillä semiakvaattisilla käärmeillä.
|
Krokotiililiskon terraario: Krokotiililisko on käytännössä erikoistapaus liskojen
joukossa, ja sen terraario on yhdistelmä semiakvaattiselle käärmeelle ja akvaattiselle
kilpikonnalle tarkoitettua terraariota. Vesialueen tulisi olla n. 50 % terraarion pohjasta.
Vedensyvyydellä ei kuitenkaan ole krokotiililiskolle juuri merkitystä, n. 10 cm on
riittävästi, joten irtonainen poisnostettava vesiallas / useampi vierekkäin asetettava
allas on mahdollinen ratkaisu. Toinen vaihtoehto on integroitu vesitiiviillä seinämillä
varustettu allas, joka pidetään pohjamateriaalittomana ja siten helposti pumpulla
tyhjennettävänä.
|
|
Muut tavalliset lemmikkeinä pidetyt liskolajit, jotka usein mielletään ”semiakvaattisiksi”,
kuten iguaani, basiliskit, vesiagamat ja purjeliskot, eivät todellisuudessa tarvitse
välttämättä lainkaan juoma-astiaa suurempaa vesiallasta jos ilmankosteus on muuten kunnossa ja
liskoja sumutetaan tarpeen mukaan. Iguaanit ja vesiagamat ovat puissa eläviä kiipeileviä
liskoja, jotka tarpeen vaatiessa pakenevat veteen sukeltamalla. Basiliskit ja purjeliskot
ovat jonkin verran enemmän maassa viihtyviä, mutta käytännössä nekin ovat terraariovaatimusten
osalta ensisijaisesti puissa kiipeileviä lajeja. Vesiallas ei siis ole näille lajeille
toiminnallisesti välttämätön (monet yksilöt eivät sitä kuitenkaan edes käytä), mutta se
luonnollisesti on hyvin positiivinen lisä terraarioon mahdollisuuksien mukaan. Vesialtaan
tarvitsee tällöin olla vain niin suuri, että lisko mahtuu siihen kokonaan ja vedensyvyyttä
tarvitaan vain niin paljon, että eläin voi periaatteessa sukeltaa veden alle. Veden helpon
vaihdettavuuden takia irtonaisen muovi- tai lasikuitualtaan käyttö on käytännössä
välttämätöntä.
Jotkin varaanilajit voivat viettää vesialtaassa makaamalla pidempiäkin tuokioita, mutta
nekään eivät tarvitse vesiallasta uimiseen, joten altaan toiminnallinen merkitys on vähäinen.
Vesialtaan lämmittäminen ei ole yleensä tarpeen kuten ei ole käärmeilläkään, mutta liian
viileä vesi luonnollisesti tekee vedestä epämiellyttävää, jolloin altaan viemä tila menee
täysin hukkaan. Allas voidaan tarvittaessa lämmittää altaan ulkopuolisella lämpömatolla tai
lämpökaapelilla.
|
