Terraarion ilmanvaihto

Terraarioissa ilmanvaihdon toimivuuteen tulee kiinteistä seinistä johtuen kiinnittää erityistä huomiota. Heikosta ilmanvaihdosta on kosteissa oloissa seurauksena homehtumista, mikä taas voi olla terveydelle vaarallista ja osoittaa selvästi etteivät terraarion olosuhteet ole kunnossa. Ilmanvaihdon ollessa riittävän tehokasta homehtumista ei ilmene sopivilla aineksilla sisustetussa terraariossa kosteustasosta riippumatta (poislukien tietyt materiaalit, jotka jatkuvassa kosteudessa yleensä homehtuvat / lahoavat ilmanvaihdosta huolimatta – tästä syystä kosteapohjaisessa terraariossa puuaineksen valintaan tulee kiinnittää erityistä huomiota). Lisäksi ylhäältä avoimissa kosteissa terraarioissa, lähinnä erityisen korkeista akvaarioista rakennetuissa malleissa, tulee huomioida, että orgaanisen pohja-aineksen hajoamisen seurauksena syntyy hiilidioksidia, joka ilmaa hieman raskaampana haihtuu hitaasti tiivisseinäisen tilan pohjalta.

Terraarion kosteudella ei ole kuitenkaan periaatteellisella tasolla merkitystä ilmanvaihdon tarpeen kannalta, vaan ilmanvaihdon tulee olla riittävää myös kuivissa terraarioissa. Terraariota rakennettaessa riittävän kokoisiin ja sopivasti sijoitettuihin ilmanvaihtoaukkoihin tulee kiinnittää huomiota, vaikka kuivissa ja lämpimissä terraarioissa niistä saattaakin aiheutua turhaa lämmönhukkaa. Tämä siksi, että ilmanvaihtoaukkojen kokoa voi tarvittaessa helposti pienentää esimerkiksi teippaamalla niiden päälle pahvia, mutta aukkojen lisääminen tai suurentaminen jälkeenpäin on huomattavasti hankalampaa.

Yleisesti ottaen sopivilla tuuletusaukoilla järjestyvä terraarion passiivinen ilmanvaihto on yleensä riittävää eikä aktiivista ilmankierrätystä tarvita. Passiivisen ilmanvaihdon tehokkuus riippuu kuitenkin tuuletusaukkojen koosta ja sijainnista.

Ilmavaihto on optimaalista silloin, kun ilma kulkee luonnostaan koko terraarion läpi pituus-, leveys ja korkeussuunnassa, joten tuuletusaukkojen optimaalinen sijoituspaikka on pääsääntöisesti päätyseinissä, toisella puolella alhaalla ja toisella ylhäällä vastakkaisissa kulmissa. Ilmavaihtoa tehostaa tällöin lämpölampun sijoittaminen siihen päähän missä tuuletusaukot ovat katonrajassa, koska lämmin ilma kohoaa ja terraarion lämmitetyssä päässä syntyy automaattisesti ylöspäin kohoava ilmavirtaus.

Tuuletusaukkojen sijoittelu I: Kuvassa on edestäpäin kuvattu kaavakuva edestä avoimesta terraariosta, jonka alaetulevy on läpinäkyvä (yläetulevy ja lasiovet puuttuvat). Nuolet kuvaavat ilman virtausta. Normaalitilanteessa tuuletusaukot ovat toisella sivustalla alhaalla jonkin verran pohjamateriaalin pintatason yläpuolella ja toisella puolella ylhäällä. Jos tuuletusaukkoja ei ole koko päädyn pituudella, ilmavaihdon kannalta on tehokkainta sijoittaa ne vastakkaisiin kulmiin, jolloin aukkojen etäisyys on mahdollisimman pitkä. HUOM! Kuvassa on ainoastaan kaavio, eli aukkojen suhdetta terraarion kokoon ei pidä ottaa yleispätevänä ohjeena. Kuten sanottu, aukkojen peittäminen tarvittaessa on helppoa, joten kuvan terraarioon tehtäisiin käytännössä mieluummin kaksi päällekkäistä sarjaa reikiä.) Lämpölamppu sijoitetaan mielellään sille puolelle, missä aukot ovat ylempänä, koska kohoava lämmin ilmavirta tehostaa ilmanvaihtoa. Toisaalta, jos lämmitettävässä päädyssä aukot ovat alhaalla, jonkin verran enemmän lämpöä jää terraarioon eli lämmitys on hieman tehokkaampaa. Aukkojen sijoittelun ollessa optimaalinen ilma vaihtuu itsestään myös terraarioissa, joissa ei ole lämmitystä.
Tuuletusaukkojen sijoittelu II: Jos aukkoja ei voida tehdä terraarion päätyihin, ne tehdään takaseinän päätyihin vastaaville korkeuksille. Riippumatta aukkojen muodosta, niitä siis kannattaa tehdä riittävän paljon, koska osa niistä voidaan helposti peittää tarvittaessa. Muovilla päällystetty kasvihuoneterraario on ainoa terraariomalli, johon aukkoja voi vaivatta lisätä jälkeenpäin.
Tuuletusaukkojen sijoittelu III: Erityisesti matalissa lasiterraariossa on usein yksinkertaisinta tehdä koko takaseinän mittainen tuuletusaukko, koska tällöin vältytään lasin poraamiselta. Jos porataan tehdään vastaavat aukot kuin I-kuvassa. Terraarion tukevuus ei sanottavasti heikkene takaseinän mittaisesta aukosta, koska lasiterraarioita ei yleensä pinota päällekkäin. Vaihtoehtoisesti vastaavat aukot voidaan tehdä sivulaseihin, toiselle puolella alas ja toiselle ylös, mutta silloin aukon kumpaakin päähän on liimattava poistetusta suikaleesta leikattu kappale, jolloin varsinainen aukko on ainoastaan lasin keskellä. Tällöin vältytään myös lasin poraamiselta ja terraario pysyy hyvin koossa.
Tuuletusaukkojen sijoittelu IV: Matalassa lasiterraariossa tehdään yleensä kuitenkin terraarion mittainen aukko kattoon, koska terraarioita ei pinota päällekkäin. Katossa oleva aukko on rakenteen kannalta tukevampi kuin takaseinän mittainen aukko tai sivulaseihin tehdyt aukot ja se mahdollistaa UV-putken ja lämpölampun pitämisen terraarion ulkopuolella. Osa aukosta voidaan tarvittaessa peittää irtonaisella lasi- tai muovilevyllä, jolloin lämmöneristyskyky on parempi. HUOM! Tämä terraario on helppo muuntaa akvaarioksi poistamalla katto ja etulevy ja liimaamalla etuseinään täysikokoinen lasi. Ts. jos akvaario muunnetaan terraarioksi, se kannattaa tehdä tällä tavalla eli poistaa etuseinä kokonaisena ja liimata tilalle ohuemmasta lasista tehdyt etulevy ja kattosuikaleet.
Tuuletusaukkojen sijoittelu V: Jos terraariossa on aukko(ja) ainoastaan toisessa päässä, ilmanvaihto ei toimi läpivirtauksen puuttuessa. Jos lämpölamppu on sijoitettu tiiviiseen päähän, nouseva ilmavirtaus ei saa aikaan paineen muutosta, mikä imisi korvausilmaa terraarion toisesta päästä, joten ilma ei käytännössä vaihdu lainkaan muualla kuin aivan tuuletusaukon tuntumassa. Tilanne olisi sama jos lamppu olisi toisessa päässä tuuletusaukkojen tuntumassa. Korvausilmaa tulisi sisään käytännössä ainoastaan terraarion ovia avattaessa. Kuivassa terraariossa, jota ei sumuteta lainkaan ja jonka vesiastia olisi sijoitettu tuuletusaukon viereen lämpölampun ollessa umpinaisessa päässä ja terraarion ollessa lyhyt, rakenteesta ei välttämättä aiheutuisi merkittäviä ongelmia. Kosteassa terraariossa tämä ei kuitenkaan onnistuisi, vaan terraariota pitäisi tuulettaa aktiivisesti. Käytännössä tiiviiseen päähän vedettäisiin ilmaletku ja korvausilmaa pumpattaisiin sisään ilmapumpulla tai tuulettimella.

 

Akvaarioista tehdyt terraariot poikkeavat normaalista terraariomallista ylhäältä avoimen rakenteensa takia, jolloin tuuletusreikiin ei saada korkeuseroa. Kala-akvaariossa ilmanvaihdolla ei ole juuri merkitystä, kunhan akvaariota ei peitetä aivan tiiviisti (pinnan yläpuolella ei ole mitään homehtuvaa ja toisaalta varsinkin kotelovalaisinta käyettäessä ilma kuivuu tehokkaasti). Akvaterraarioissa ilmanvaihtoon tulee kuitenkin kiinnittää enemmän huomiota, koska ilmankosteuden tulee pääsääntöisesti pysyä matalana. Toisaalta, sammakkoeläinten terraarioissa, joissa vettä ei lämmitetä ja joita ei sumuteta lainkaan, varsin pienen osan katosta tarvitsee todellisuudessa olla verkkoa, koska kosteuden nousu passiivisen haihtumisen seurauksena on huonelämpötiloissa varsin vähäistä.

Suhteellisen matalissa akvaariomallisissa terraarioissakin passiivinen ilmanvaihto on siis riittävää, kun tarpeeksi suuri osa katosta on verkkoa. Ilmanvaihdon kannalta on paljon parempi, että verkkokaistale on joko katon kummassakin päässä tai koko terraarion matkalta keskellä kattoa, kuin että ainoastaan katon toinen pääty olisi verkkoa. Akvaarion seiniin ei tarvitse porata reikiä.

Tuuletusaukkojen sijoittelu VI: Kuvassa on kaavakuva ylhäältä avoimesta akvaariosta edestäpäin kuvattuna. Akvaarion tuuletus hoituu ainoastaan katon kautta, kun aukkojen sijainti on sopiva. Kun aukot ovat vastakkaisissa päissä, läpivirtausta syntyy luonnostaan ja lämpölamppu tehostaa jälleen kiertoa. Riippuen akvaarion kannen rakenteesta, akvaarion mittainen yhtenäinen tuuletusaukko (Kuva III) on yhtä hyvä. (Jos akvaarion asukit ovat kiipeilykyvyttömiä, aukoissa ei tarvita lainkaan verkkoa.)
Tuuletusaukkojen sijoittelu VII: Jos kansi on avoin ainoastaan toisesta päädystä, läpivirtausta ei synny eikä ilma vaihdu juuri lainkaan riippumatta lämpölampun sijainnista. Tässä tilanteessa ilmanvaihto onnistusi kunnolla vain ilmapumpulla.

 

Jos korkeassa akvaariomallisessa terraariossa alkaa ilmetä homehtumista, terraarion kastelua voi olla syytä vähentää, koska kosteusprosentin ei tarvitse olla jatkuvasti vakio. Terraarion katon verkkoalan suurentaminen parantaa ilmanvaihtoa, mutta aiheuttaa myös merkittävää lämmönhukkaa lämpimissä terraarioissa. Jos katon verkkoalan muuttaminen ei ole mahdollista ja liiallisen kastelun lopettaminenkaan ei tehoa, ilmanvaihtoa voidaan yksinkertaisesti tehostaa tuulettimella tai ilmapumpulla. Edelleen muistutetaan, ettei akvaariota kannata turhaan pilata poraamalla seiniin reikiä.

Terraarion ilmanvaihtoa voidaan tarvittaessa tehostaa sähköisellä ilmastoinnilla. Koska passiivisen ilmavaihdon ollessa yleensä riittävää, aktiivista tuuletusta tarvitaan lähinnä vain poikkeustilanteissa, joissa terraarion rakenteellinen muuttaminen ei tule kyseeseen. Aktiivisella ilmastoinnilla varustetussa terraariossa ilmanvaihtoaukkojen koolla ja sijainnilla ei ole merkitystä, kunhan terraario ei ole täysin ilmatiivis. Terraariokäyttöön sopivia ilmastointilaitteita on käytännössä kahta tyyppiä.

Ilmapumpulla terraarioon pumpataan korvausilmaa ohuen letkun kautta, joka vedetään sopivaan kohtaan terraarion sisälle. Ilmaletkun pää sijoitetaan mahdollisimman kauas ilmanvaihtoaukoista, jolloin terraarioon muodostuu vastaava ilmankierto kuin toimivassa passiivisessa ilmanvaihdossa. Eli jos terraarion tuuletusaukot ovat katossa, letku vedetään terraarion pohjalle, jos ylhäällä ei ole reikiä, letku kiinnitetään kattoon. Pumpputuuletuksella terraariossa ei siten periaatteessa tarvita kuin yksi minimaalinen rako, josta sisäänpumpattu ilma pääsee ulos. Esimerkiksi akvaariomallisessa terraariossa voi tällöin olla normaalit akvaarion peitelasit ja siitä huolimatta ilmanvaihto saadaan toimivaksi. Letkun päässä ei välttämättä tarvita ilmastinkiveä tai muuta tuketta, jos eläimet tai ruokaeläimet eivät mahdu letkun sisälle, mutta kivi estää tehokaasti haitallisen vedon syntymistä terraarion pohjalle. Käytännössä tarkoitukseen sopii erinomaisesti tavallinen akvaarioilmapumppu, josta voidaan haaroittaa letku useisiin, jopa eri huoneissa oleviin terraarioihin.

Ilmapumpun pumppausteho ilmoitetaan litroina minuutissa, eli esimerkiksi kolme litraa minuutissa tuottava pumppu pumppaa 180 litraa tunnissa. Pumpun ollessa päällä jatkuvasti, 200 litran terraarion ilma vaihtuu siten laskennallisesti reilussa tunnissa ja n. 21 kertaa vuorokaudessa. Se on todennäköisesti tarpeettoman paljon kosteustasosta riippumatta, eli ilmastointi ajastetaan tapahtuvaksi sopivan mittaisina pätkinä.

HUOM! Jos letku on haaroitettu kahteen terraarioon, terraariokohtainen teho luonnollisesti puolittuu nimellistehosta. Mikäli pumppu ei ole säädettävä, ilmavirtausta voi säätää letkunpuristimella (tai pyykkipojalla) tai tekemällä letkuun reikä terraarion ulkopuolelle.

Ilmapumppujen sähkönkulutus on vähäistä ja hankintahintakin varsin halpa, eli kustannuksena tuuletus ei ole suuri, varsinkaan kun samalla pumpulla voi tuulettaa useita terraarioita ja käyttää vielä ilmatoimisia suodattimia yms. Sammakkoeläinakvaarioissa / akvaterraarioissa ilmapumpulla saadaan aikaan myös vesialtaan pintavirtausta, mikä samalla luonnollisesti tuulettaa koko terraariota. Terraariota voidaan lisäksi viilentää pumppaamalla sisään viileää ilmaa. Kellokytkimellä ilmapumppuilmastointi saadaan täysin automaattiseksi. Ilmapumppujen ääni vaihtelee merkittävästi, ja vaikka terraarion ulkopuolella oleva laite ei sinänsä haittaa eläimiä, se voi olla erittäin ärsyttävä ihmisten kannalta. Halvimmat ilmapumput ovat usein yllättävän kovaäänisiä kokoonsa nähden.

Ilmapumppu: Akvaariokäyttöön tarkoitetut ilmapumput ovat pieniä, halpoja ja niillä voi tuulettaa useita erillisiä terraarioita samanaikaisesti. Lisäksi ilmapumpuilla voidaan tarvittaessa viilentää terraarioita pumppaamalla sisään viileää ilmaa.

Terraarion tuulettamiseen voidaan käyttää valmista pöytätuuletinta asettamalla se puhaltamaan sisään terraarion tuuletusaukosta. Sopivat periodit mitoitetaan taas kellokytkimellä. Pöytätuulettimet ovat kuitenkin turhankin tehokkaita useimpiin terraarioihin sekä puhallustehonsa (terraarion sisällä alkaa kirjaimellisesti ”tuulla”), että sähkönkulutuksensa kannalta. Yhdellä tuulettimella voi sitä paitsi tuulettaa vain yhtä kohdetta, ellei sitä siirretä manuaalisesti.

Sopiva täsmäratkaisu on tietokoneen tuuletin (tornikotelon sisälle asetettava komponentti), joka kiinnitetään ilmanvaihtoaukon päälle. Tuuletin voidaan asentaa puhaltamaan ilmaa sisäänpäin tai imemään ulospäin. Tuulettimen teho on juuri sopiva eli ilmavirta ei ole turhan voimakas ja sähkönkulutus on minimaalista. Tehokas ilmanvaihto kuitenkin edellyttää, että terraariossa on sopivissa paikoissa (vastakkaisissa kulmissa) olevat ilmanvaihtoaukot, koska tuuletin ainoastaan tehostaa ilmankiertoa optimaalista reittiä pitkin. Mikäli terraarion ilmanvaihtoaukot eivät ole optimaalisissa paikoissa, tuuletukseen on käytettävä ilmapumppua.

Käytännön ongelma tuulettimen käytössä on, ettei kaupasta hankittava tuuletin kelpaa sellaisenaan, koska siinä ei ole pistoketta. Tuuletin toimii 12 voltin jännitteellä, eli pistoke ja sopiva jännite saadaan järjestettyä hankkimalla 12 V virtaa tuottava muuntaja, esimerkiksi radio-ohjattavan auton tai vastaavan lelun laturi. Tuulettimen ja laturin johdoista poistetaan liitin (katkaisemalla johto), minkä jälkeen johtimien päät kuoritaan ja ne liitetään toisiinsa mekaanisesti (juottamista ei yleensä tarvita). Liitos suojataan kuristesukalla, eristysnauhalla tai muulla teipillä.

HUOM! Operaatiossa muokataan ainoastaan 12V jännitettä käyttäviä osia, joten sähköiskun vaaraa ei ole eikä toimenpide riko sähköturvallisuutta koskevia asetuksia.

Tuuletin + muuntaja tarvitaan jokaiseen tuuletettavaan terraarioon, joten verrattuna ilmapumpputuuletukseen komponenttien hinta on kokonaisuutena huomattavasti kalliimpi ja vaatii osien muokkaamista. Pienimpiä terraarioita lukuunottamatta tuuletin toimii kuitenkin kunnolla vain terraarioissa, joissa ilmanvaihtoaukkojen sijoittelu on rakenteellisesti oikea. Terraarion viilentäminen, tuulettimen ilmavirran säätö, pintakalvon syntymisen esto ja ilmapumppusuodattimen käyttö ei onnistu tuulettimella, joten ilmapumppu on paljon monikäyttöisempi aktiiviseen ilmanvaihtoon.