Zoolandia 2009

Osa II

Terraarion jälkeen toisen uloskäynnin ympäristössä on pari aitausta poneille, aaseille ja minisioille, entisen häkkikujanteen takapuolelta löytyy suuri häkki riikinkukoille ja kanoille ja lähistöllä on vielä pari aitausta hevosille ja lampaille. Seuraava varsinainen kohde on entinen norsutalli, jossa nykyisin majailevat vanhasta papukaijatalosta siirretyt linnut, strutsit, emut ja punaniskavallabit sekä talvikaudella em. kotieläimet.

Papukaijojen, jotka näyttävät olevan pääsääntöisesti edelleen samoja yksilöitä kuin vanhan Zoolandian aikana, nykyinen majoitusratkaisu on varsin omalaatuinen. Papukaijat on siis siirretty aikaisemmasta lintutalosta vanhaan norsutalliin, jonka sisälle on norsuaitausten paikalle rakennettu erillinen katseluikkunoilla varustettu kattoon asti ulottuva halli. Tiivisseinäinen tila voidaan lämmittää ympäröivää hallia lämpimämmäksi, jolloin papukaijat voivat olla samassa rakennuksessa viileämpää ympäristöä vaativien hevosten yms. kanssa. Papukaijatarha on Suomen mittakaavassa ainutlaatuinen, koska se on ylivoimaisesti suurin papukaijojen sisätarha mitä tässä maassa on koskaan ollut. Linnuilla siis on todella hyvin tilaa. Ainutlaatuinen se on myös sikäli, että kaikki Zoolandian papukaijat agaporniksesta araan on nyt asutettu samaan tarhaan aikaisempien korkeintaan muutamaa samankokoista lajia yhdistävien tarhojen sijaan. Kukaan ei yrittäisi yhdistää araa ja agapornista normaaleissa häkkioloissa, mutta Zoolandian tarha on niin suuri, että kokoerot eivät stressaa lintuja.

Vanhan Zoolandian lintukokoelman helmet eli vihersiipiara ja sotilasara olivat hävinneet konkurssin yhteydessä ja papukaijoja lyhytikäisemmät sarvikorpit todennäköisesti kuolivat jo aiemmin vanhuuttaan. Undulaatit ja peipot yms pikkulinnut olivat nyt poissa, mutta entiset isot papukaijat ovat edelleen kokoelmassa. Araraunoja oli kolme yksilöä, kakaduja neljä lajia (albakakadu, molukkien kakadu, goffinkakadu ja keltatöyhtökakadu), amatsoneja pari ja harmaapapukaijoja yksi. Lisäksi tarhassa oli useampia aleksanterinkaijoja ja patagonian aratteja, luumupääkaija, senegalinkaija ja ruusupääagapornis.

Rakennuksen siivessä on sisätilat strutseille, emuille, vallabeille ja kaneille. Emujen ja strutsien aitausten järjestely sekä sisällä että ulkona on hyvä, koska sekä linnut, että katsojat pääsevät aivan aidan viereen. Tällöin lintujen todellinen koko tulee paljon paremmin selväksi kuin matkan päästä katseltuna (vaikka linnut saattavatkin nokkaista varomattomia aikuisia päälakeen).

Strutsien ulkoaitauksen ja alpakkatarhan välistä hiekkatie johtaa ”uudelle” alueelle kohti etelässä olevaa metsäistä saareketta. Aikaisemmin Zoolandian alue rajoittui norsutallin tasolle eli nykyisen strutsitarhan ja alpakka-aitauksen väliin. Aluetta on nyt kuitenkin merkittävästi laajennettu ja em. tarhojen välistä kulkevan tien varrelle on rakennettu suuret aitaukset alpakoiden lisäksi kaksikyttyräiselle kamelille ja hirville, joita tällä kertaa oli neljä yksilöä. Tien eteläpäässä olevaan metsikköön on tehty huomattavasti entistä suuremmat tarhat sorkkaeläimille eli 2009 kokoonpanolla kuusi- ja valkohäntäpeuroille, poroille, mufloneille ja villisoille. Ulkotarhat ovat olleet Zoolandiassa aina suuria ja nyt eläinten käytettävissä olevat uudet aitaukset ovat kooltaan erinomaiset mihin tahansa eläintarhaan verrattuna. Kuusipeurojen aitaukseen levitetty irtokivi ei tosin ole sorkkaeläimille paras mahdollinen alusta ja vaikeuttaa siivoamista. Aitauksen salaojituksessa oli myös toivomisen varaa.

Metsikön tarhojen jälkeen ainoat eläimet ovat ravintolan läheisyydessä sijaitsevan entisen vesilintulammikon ympärille rakennetussa tarhassa olevat daavidin hirvet ja toisessa lammikossa oleilevat kyhmyjoutsenet. Eläintarhana Zoolandia on siten suppea ja lajimäärä on jonkin verran entistä pienempi.

Kesäkauden ulkopuolella keväällä ja syksyllä Zoolandian eläintarha ja sisäleikkipaikat ovat avoinna viikonloppuisin, ja kaikki eläimet ovat nähtävillä joko sisällä tai ulkotarhoissa. Lipun hinta 8,50 euroa (2009) on kohtuullinen, koska näyttelystä löytyvät ensinnäkin Suomen ainoat alligaattorit ja samalla Suomen ylivoimaisesti suurimmat näytteillä olevat krokotiilieläimet. Lisäksi Zoolandiassa on Suomen monipuolisin näytteillä oleva kilpikonnakokoelma. Strutsit ja emut ovat myös suhteellisen eksoottisia, vaikka niitä nykyisin kasvatetaan Suomessa yksityisesti useammassakin paikassa. Pelkkänä terraariokohteena Zoolandia on siten käytännössä edelleen huomion arvoinen, jopa hieman lajirikkaampi ja ennen kaikkea eläinlajien osalta yleisöystävällisempi kuin Korkeasaari. Kesäkaudella ranneke maksaa 18 euroa, mikä ei kuitenkaan ole ainoastaan eläimistä kiinnostuneelle kävijälle kohtuullista.