|
Toinen terraarioeläimiä sisältävä rakennus eli Tropikamaja koostuu kahdesta vierekkäisestä
osastosta, joissa kummassakin on oma
sisäänkäyntinsä. Ensimmäisen osa on ”tropiikkihuone” eli kasvihuoneilmankosteudella ja
elävillä kasveilla varustettu lasikattoinen huone. Ainutlaatuista tulkinnassa on lattian
peittäminen kaarnahakkeella, jonka funktio on hieman epäselvä. Huoneen keskeiset asukkaat ovat
krokotiilit, joita löytyy kolme lajia; suistokrokotiili, kääpiökrokotiili ja eläintarhan
herppivalikoiman ehdoton kruunu kiinanalligaattori (Alligator sinensis), joka on
luonnossa ja eläintarhoissa äärimmäisen harvinainen.
Suistokrokotiileja on kaksi yksilöä, joista toinen on varsin suurikokoinen
eläintarhakrokotiiliksi. Yleisö pääsee lisäksi aivan eläinten viereen, koska lasiseinän edessä
ei ole kaidetta tai muutakaan eristettä. Krokotiilien tilat ovat varsin ahtaat, vaikka
rakennus onkin uudehko. Molempien yksilöiden kuonot ovat käyristyneet ylöspäin, mikä
erottaa ne selvästi luonnonvaraisista yksilöistä. Toisistaan teräsportilla erotetut
suistokrokotiilit ja allassarjan päädyssä oleva kääpiökrokotiili ovat kaikki samassa vedessä,
mikä todennäköisesti kulkee myös halliin keskellä olevaan alligaattorikilpikonnan altaaseen.
Alligaattorikilpikonnan altaan toisella puolella on kiinanalligaattorin terraario, mikä on
eläimen koko huomioon ottaen huomattavasti suurempi verrattuna suistokrokotiileihin.
Akvaarioruudun takaa näkyvässä vesialtaassa on suhteellisen runsas valikoima kaloja, mm.
selkäuimarimonneja ja kirjavia konnamonneja. Hallin toisessa päädyssä on simpanssien
sisätarha ja suurehko terraario, missä majailee kuningasboa ja vesialtaassa on koikarppeja /
kultakaloja. Simpanssien ja kiinanalligaattorin välinen seinä on peitetty parilla suurella
merivesiakvaariolla. Akvaarioiden sisustus on valonpuutteesta johtuen varsin eliököyhä,
vaikka tekninen sisustusratkaisu eli takaseinän päällystäminen elävästä kivestä leikatuilla
palasilla onkin varsin tyylikäs menetelmä. Kaloja on monipuolinen valikoima.
Tropiikkihallin toinen puoli on perinteinen hämärä näyttelytila, missä kirkkain valaistus on
terraarioiden ja akvaarioiden sisällä. Akvaarioiden ja terraarioiden lisäksi hallissa on
isommissa eriöissään silkkiapinoita, tukaani, seepramangusteja, vyötiäisiä ja jaguarundi,
joiden tarhat on varustettu myös ulkohäkeillä.
Hallissa on isommat terraariot iguaaneille ja vihreille basiliskeille, mutta varsinainen
terraarioseinä on toteutettu tiiviillä kaksitasoisella hyllyköllä. Lapsilla on tällöin
luonnollisesti vaikeuksia nähdä ylimmän rivin asukkeja (hallissa voisi olla tätä varten
siirrettävä koroke tms.), mutta eläimiä on saatu mahtumaan paljon kompaktiin tilaan, mikä
on olennaista.
Myös Tropikamajassa terraarioiden sisustukset ovat tyylikkäitä ja eläviä kasveja on käytetty
runsaasti, käytännössä jokaisessa terraariossa jonka asukkaat eivät tuhoa kasvillisuutta.
Kasvittomia ovat siten vain muutamat selkärangattomien terraariot. Terraarioiden ja
akvaarioiden toiminnallisuudessa on kuitenkin monissa tapauksissa pahojakin puutteita, ja
muutamissa eläimissä on myös huomautettavaa.
Yleisenä ongelmana on useiden eläinten sijoittaminen
vääränlaisiin terraarioihin. Akvaariorivistön viimeiset osastot on rakennettu (kiipeileville)
terraarioeläimille, joten vesialue on pinta-alaltaan pahimmillaan vajaa puolet pohja-alasta
ja vedenkorkeus on kaloille aivan naurettavan matala. Terraariohyllykässä taas erittäin vähän
liikkuvat akaattikotilot ja sarvisammakko on sijoitettu suurempiin osastoihin, kun taas
aktiiviset tokee-gekot ja agama on sijoitettu 50% pienempään tilaan. Täysin akvaattiset
aksolotlit ja kylkiluuvesiliskot taas on sijoitettu erittäin matalavetiseen terraarioon
eikä akvaarioon kuten pitäisi.
|
Krokotiilin kuono?: Molempien suistokrokotiilien kuono on selvästi ylöspäin
käyristynyt, joten yksilöt poikkeavat selvästi luonnonvarasisista krokotiileista.
Epämuodostuma on mitä ilmeisimmin seurausta virheellisesta ruokinnasta. Tropikamaja
on varsin uusi rakennus, mutta krokotiilien tarhat ovat kovin ahtaat suurimmalle nykyisin
elävälle krokotiililajille. Lisäksi saman veden kierrättäminen erilajisten krokotiilien
tarhoissa ei ole hygienian kannalta paras mahdollinen toimintatapa. Yhdelläkään
krokotiililla ei ollut paistattelupaikkaa.
|
|
|
Yhdistäminen samaan terraarioon?: Kuningasboa on etelä-amerikkalainen sademetsälaji
ja vesialtaassa olevat koikarpit taas ovat peräisin Japanista (talvisin Japanissa sataa
lunta...). Koikarppi ja kultakala eivät ole trooppisia lajeja joita pidetään troppisessa
lämpötilassa, mutta jostain syystä monissa eläintarhoissa tätä ei vain käsitetä.
|
|
|
Mahdollisuus poistua vedestä?: Alligaattorikilpikonna on käytännössä täysin
akvaattinen, mutta munii kuitenkin maalle. Tästä montusta se ei kuitenkaan pääse mitenkään
kiipeämään kuiville.
|
|
|
Yhdistäminen samaan akvaarioon?: Tanganjika- ja malawiahvenet eivät elä luonnossa
samassa järvessä, mutta se ei näköjään täällä merkitse mitään.
|
|
|
Liikakansoitusta?: Kyllä niitä kaloja voisi hieman vähemmänkin tunkea yhteen akvaarioon tai
vaihtoehtoisesti käyttää isompaa akvaariota...
|
|
|
Erittäin epäasiallinen terraario?: Aksolotti (Ambystoma mexicanum) on täysin akvaattinen eläin, se ei
kiipeä lainkaan maalle eikä varsinkaan lentele ilmatilassa, joten voisi perustellusti olettaa
että sitä pidetään akvaariossa jossa on vettä vähintään 35-40 cm eikä kuvan kaltaisessa
viritelmässä.
Eläimiä ei ole näköjään myöskään tarkoitus lisäännyttää, koska laji munii
pienilehtisille vesikasveille - ei muninta-alustaa - ei kutua. Tosin kyseisessä kopissa kutu
tuskin onnistuisi muistakaan syistä. Lisäksi voidaan huomioida, että aksolotti on käytännössä
viileähkön lämpötilan laji, päinvastoin kuin samassa huoneessa olevat silkkiapinat...
|
|
|
Erittäin epäasiallinen terraario II?: Kylkiluuvesiliskot (Pleurodeles walt)
ovat aksolottien tavoin käytännössä täysin akvaattisia (vedenkorkeutta vähintään 35-40cm) ja muutkin vaatimukset ovat vastaavia.
Tämän terraarion sisustusratkaisu on käytännössä kaikista surkein akvaattisen pyrstösammakon
akvaario mitä missään eläinnäyttelystä on koskaan nähty, vaikka terraario onkin estettisesti arvioituna ihan kivan näköinen.
Tosiaan ihmetyttää onko terraarion
sisustajalla mitään käsitystä kyseisen lajin elintavoista luonnossa...
|
|
|
Erittäin epäasiallinen terraario III: Tässä näkyy akvaariorivistön neljä viimeistä
eriötä, jotka siis ovat terraarioiksi rakennettuja mutta joihin on sijoitettu kaloja.
Vedenkorkeuden älyttömyys käy selkeästi ilmi.
Vasemmalta oikealle katsottuna ensimmäisessä on pieniä kaloja ja taustapengerrys on
suhteellisen litteä. Vedenkorkeuttakin on jotenkuten.
Seuraavassa osastossa on keuhkokala, vesialtaan
pohjapintalala on alle puolet eriön pinta-alasta, vedenkorkeus on turhan matala ja sisustuksena
on pelkkä sorapohja - keuhkokala on hämäräaktiivinen ja piilotteleva laji.
Kolmannessa eriössä on käärmekaloja ja niilinhaukia, jotka ovat kaikki pienikokoisia yksilöitä.
Aikuiset eivät tuohon vesitilkkaan mahtuisikaan. Kyseessä on kaikista idioottimaisimmalla
tavalla järjestetty kala-akvaario mitä on tullut eläintarhoissa yms. koskaan vastaan. Nopeasti katsottuna kukaan
täysijärkinen ei olettaisi, että kyseinen terraario onkin kaloille tarkoitettu akvaario!
Viimeisessä osastossa ovat ylempänä jo käsitellyt aksolotlit. Plussaa on se, että ne sentään pääsevät kokonaan veden alle.
|
|
|
Keuhkokalan kunto?: Edellä jo mainittiin, ettei keuhkokalalla ole lainkaan
piilopaikkoja ja kalan kunto on muutenkin ala-arvoinen. Yksilö on hyvin laiha ja takaruumiissa
on omituinen käyristymä.
|
|
|
Epäasiallinen paistattelupaikka?: Päiväaktiivinen agama paistattelee aktiivisesti
kuumassa auringonpaisteessa, mutta jostain syystä sille on laitettu lämpökivi. Eläin on
käytöksensä puolesta mahdollisimman epäsopiva lämpökiven käyttäjäksi ja muutenkin lämpökivi
on sopimaton väline terraarioon. Terraario on ainoa missä lämpökiveä on käytetty, joten
tulee mieleen johtuuko kiven käyttö siitä että kun sellainen on hankittu sitä on pakko
käyttää? Muissa terraarioissahan on lämpölamput.
|
|
|
Epäasiallinen paistattelupaikka II?: Agaman terraarion katossa olisi hyvin tilaa
lämpölampulle, mutta lämpökivi on näköjään jonkun mielestä parempi. Muutenkin aktiivisen
liskon asuttaminen minikokoiseen purkkiin on hyvin epäasiallista. Sarvisammakon tai
akaattikotiloiden kaksi kertaa isompi terraario olisi liskolle paljon sopivampi.
|
|
|
Terraarion lämmitys: Kuningaskäärmeellä, kuten muillakin matelijoilla agamaa
lukuunottamatta on lämpölamput, mutta ne ovat terraarion ulkopuolella ja siten
paistattelupaikan tehokas luominen ei onnistu. Lampun alle ei ole edes rakennettu tasoa,
jolle eläimet voisivat kiivetä.
|
|
|
Terraarion lämmitys II: päivägekoilla, jotka pystyvät kiipeämään lähemmäs
lämmönlähdettä, lamppu on kuitenkin sijoitettu niin kauas terraarion kannesta ettei se edes
näy kuvassa. Lämmitystehon voi siten olettaa olevan yhtä kurja kuin kuningaskäärmeenkin terraariossa.
Terraarion katon takapaneelin keskellä näkyy kuitenkin tumma kärventymisjälki, mistä
päätellen lamppu on aikaisemmin ollut lähempänä kattoa...
|
|
|
Terraarion sisustus?: Yöaktiivinen lehtisammakko istuskelee keskellä päivää
terraarion pohjalla vesiastiassa? Kaikki OK?
Akvaariorivistön neljä viimeistä eriötä on
rakennettu juuri sopiviksi lehtisammakoille, joten minkä takia kiipeilevät sammakot eivät
ole siellä vaan näissä minikokoisissa purkeissa missä ei ole edes kunnollisia
kiipeilymahdollisuuksia? Mopanin käyttö kosteassa pohjassa ehkäisee homehtumista, mutta
kiipeilevän eläimen kiipeilyrakennelmana se on aivan älytön materiaali.
|
|
|
Terraarion vesi ja kosteus?: Kovin on kuivan näköistä hämähäkin terraariossa,
varsinkin kun siellä ei edes ole minkäänlaista vesiastiaa...
|
|
|
Eläimen kunto?: Kylkiluuvesiliskon silmissä kaikki OK?
|
|
|
Eläimen kunto II?: Sammalsammakon silmässä kaikki OK?
|
|
|
Eläimen kunto III?: Tupaijan polvessa kaikki OK?
|
|
Tropikamajan terraario- ja akvaarioratkaisuissa on siis melko runsaasti toivomisen varaa,
vaikka yleisesti ottaen terraarioiden sisustus onkin esteettisesti oikein onnistunut.
Toiminnallisuuden kanssa sitävastoin on hieman niin ja näin, samoin kuin joidenkin
eläinten kunto on kyseenalainen...
Latautumisen nopeuttamiseksi artikkeli on jaettu kolmelle sivulle,
kolmososa aukeaa allaolevasta linkistä:
Tallinnan eläintarha, Osa III
Tallinnan eläintarha, Osa I
|
